Miltä tuntuu, kun kokonaisvaltainen hyvinvointi on kunnossa?

On täysin eri asia voida hyvin kuin voida kokonaisvaltaisesti hyvin. Kokonaisvaltainen hyvinvointi on paljon enemmän kuin terveys ja vieläkin enemmän kuin näyttää hyvältä ja tienata paljon. Tämän oivalsin itse vasta sitten, kun olin jo melkein menettänyt terveyteni.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi hukassa

Kaksi vuotta sitten istuin bussissa ja itkin. Olin saanut lääkäriltä tuomion, joka sisältäisi verenpainelääkityksen aloittamisen. Minä, joka olin urani huipulla ja ikää oli vasta 32 vuotta. Olin pitänyt itseäni superihmisenä, joka pystyy mihin vain, kun vain päättää ja toteuttaa. Luulin voivani hyvin, mutta terveystarkastuksen tulokset olivat toista mieltä. En ollutkaan terve, kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista puhumattakaan.

Elämäni oli näihin päiviin asti pyörinyt käytännössä täysin yritykseni ympärillä ja olin saanut kasvatettua liiketoimintaa mallikkaasti. Samaan aikaan olin pitänyt fyysisestä hyvinvoinnistani huolta urheilemalla paljon ja syömällä yltiöterveellisesti. Halusin saavuttaa elämässäni paljon ja olla menestynyt. Senkin uhalla, että ihmissuhteita minulla ei ollut juuri lainkaan ja koin ajoittain olevani hieman uupunut. Jatkuva menestyminen yritystoiminnassa antoi kuitenkin niin paljon energiaa ja intoa, etten antanut väsymyksen painaa.

Tuolla bussissa itkiessäni ymmärsin, että kokonaisvaltainen hyvinvointini ei ollut kunnossa. En oikeasti voinut hyvin. Lääkärin lausunto oli oikeastaan vain piste I:n päälle ja aloin nähdä asioita paljon syvemmältä. Olin menestynyt ja fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta en voinut hyvin. Tuossa hetkessä päätin, että tästä eteenpäin alan panostaa kokonaisvaltaiseen hyvinvointiini enemmän.

Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointi – mitä pitää huomioida?

Yleistietoni varassa lähdin liikkeelle hyvinvoinnin kärkiteemoista eli liikunnasta, ravitsemuksesta ja levosta. Kahlasin läpi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen elintapoja käsitteleviä artikkeleja ihan vain huomatakseni, että liikuntani on jo kunnossa, samoin ravitsemuspuoli. Unen osalta huomasin epäkohtia, joihin aloinkin heti puuttua. Olin varma, että kokonaisvaltainen hyvinvointini alkaa kukoistaa alta aikayksikön! Näin ei sitten käynytkään.

En ollut koskaan ollut liiemmin kiinnostunut henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen liittyvistä asioista, mutta alkaessani tutkia omaa oloani kokonaisvaltaisemmin huomasin melko pian, etteivät pelkät konkreettiset teot ja tulokset ole hyvinvoinnin tae. Aloin tarkkailla omia ajatuksiani ja tunteitani ja tutkia omaa itseäni syvemmältä kuin vain siitä näkökulmasta, miltä näytin tai miten pitkän matkan jaksoin juosta yhtäsoittoa.

Kirjoitin paperille kaikki mieleeni tulevat asiat, joiden ajattelin vaikuttavan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiini. Paperille ilmestyivät sanat: parisuhde, ystävät, perhe, työ, liikunta, terveellinen ruoka, elämästä nauttiminen, uni, palautuminen, armollisuus itseä kohtaan ja matkustelu. Tämä lista pysäytti minut huomatessani, miten moni näistä asioista oikeasti puuttuu elämästäni tai jotka olen jättänyt täysin retuperälle.

Mitä syvemmin itseäni ja elämääni tutkailin, sitä varmemmaksi tulin siitä, etten voinut henkisesti hyvin, vaikka olin niin itselleni uskotellut. Elämäni oli näennäisesti hyvin, mutta siitä puuttui silti jotain. Ja yksi suurimmista puuttuvista palasista olivat ihmissuhteet. Olin yksinäinen, vaikka ympärilläni oli jatkuvasti ihmisiä. Lisäksi oivalsin, etten antanut itselleni mahdollisuutta palautua riittävästi ja elin suorituskeskeistä elämää. Kokonaisvaltainen hyvinvointini ei siis kaivannutkaan eniten konkretiaa, vaan pohtimista ja elämän arvojen kirkastamista.

Suurin työ oli tehtävä mielen sisällä ja erityisesti sen osalta, etten enää ajattelisi itseäni ja elämää vain tarkoituksen ja menestyksen näkökulmasta, vaan alkaisin keskittyä enemmän hyvinvointiini kokonaisvaltaisemmin.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi on uusi minä

Nyt kaksi vuotta myöhemmin taputan itseäni olkapäälle, että lähdin tälle matkalle. Se todennäköisesti pelasti henkeni ja elämäni. Sen oivaltaminen, miten tärkeä kokonaisvaltainen hyvinvointi onkaan, ei tehnyt minusta vain terveempää, vaan myös onnellisemman ja tasapainoisemman ihmisen.

Panostan edelleen yritykseeni ja liiketoiminnan kehittämiseen, mutta en tee sitä muiden itselleni tärkeiden asioiden kustannuksella. Olen alkanut tutustua uusiin ihmisiin ja viettää aikaa läheisteni kanssa enemmän kuin koskaan aiemmin yhteensä. Huolehdin jaksamisestani pitämällä liikunnan kohtuullisena ja opettelemalla joustavuutta syömiseen. Muistutan itseäni elämästä nauttimisesta, ja pyrin pysymään erossa suorittajaminästäni aina, kun en koe tarvetta olla tehokas ja tuloksellinen.

Kokonaisvaltainen hyvinvointi tuntuu syvällä ja laajasti. Minulla on kaikin puolin hyvä olla ja olen sinut itseni kanssa. Tiedän, mitä voin vielä kehittää, mutta tunnistan myös omat vahvuuteni ja voimavarani. En määrittele itseäni enää työelämässä menestymisen tai rasvaprosentin mukaan, vaan sen mukaan, miltä minusta tuntuu ja mitä minulle oikeasti kuuluu.