Asuntosijoittaminen ja mikrosijainnin merkitys

Asuntosijoittaminen on kansankapitalismin muoto, jota kuka tahansa voi alkaa harjoittamaan. Siinä missä osakesijoittaminen, pois lukien rahastosäästäminen ym. passiivinen toiminta, vaatii usein harjaantuneisuutta ja jonkun verran ymmärrystä sekä seuraamista, asuntosijoittamisessa pärjää hyvillä ihmistaidoilla ja maalaisjärjellä. Vuokranantajana voi hakea myös pikavoittoja, mutta hyvä vuokranantaja on inhimillinen ja pitää sijoituskohteestaan sellaista huolta, että voisi itse asua siellä. Menestyksekäs asuntosijoittaminen vaatii pitkäjänteisyyttä.

Kuntapolitiikka on asuntosijoittamisen kannalta tärkeää

Oman koti- tai sijoituskohdekunnan paikallispolitiikkaa seuraamalla vuokranantajan on mahdollista onnistua niin sanottuja “kilpailijoitaan” eli toisia yksityisiä vuokranantajia paremmin markkinoilla. Kaupungin- ja kunnan valtuustot käsittelevät alueen kaavaehdotuksia sekä tulevia liikennehankkeita. Uusi raitiolinja, bussireitti, tie tai kokonainen asuinalue voivat olla sellaisia knoppitietoja, joista tietämällä etukäteen vuokranantaja voi suunnitella hankintojaan – tai kohteiden myyntiä ennen kuin markkinat hinnoittelevat tulevat uudistukset alueen hintaan. Toisaalta jos viiden vuoden päässä ollaan rakentamassa uutta infraa, huonommankin kohteen myyntiä kannattaa lykätä arvonnousua ajatellen.

Tietoa päätöksenteosta voi hakea kunnan julkisista kuulutuksista, valtuuston kokousten asiakirjoista (tulevien kokousten esityslistat liitteineen sekä menneiden kokousten pöytäkirjat) ja eri lautakuntien työjärjestyksestä. Eri kaupungeissa on hieman erilaisia kokoonpanoja lautakuntia, sillä pakollisia ovat vain tarkastuslautakunta sekä vaalilautakunta. Kuitenkin jokaisessa kunnassa tai kaupungissa on vähintään yksi lautakunta, joka vastaa kaupunkisuunnittelusta. Suuremmissa kunnissa näitä tehtäviä voidaan jopa jakaa usean eri lautakunnan vastuulle, toinen voi vastata kaavoituksesta ja toinen infrastruktuurin toteutuksesta kaavojen mukaan.

Kaavoitusmonopolin lisäksi kunnat ovat isoja vuokranantajia ja suuria asuntopoliittisen vallan käyttäjiä alueillaan. Suomessa on satoja tuhansia julkisesti omistettuja vuokra-asuntoja, suuri osa näistä on kaupunkien ja kuntien omistamilla asuntoyhtiöissä, kuten Helsingin kaupungin asunnot Oy. Kaavoitusmonopolin ansiosta kaupungilla on aina monisyinen rooli asuntopolitiikan parissa, onkin yllättävää ettei enempää aktiivisia vuokranantajia ole hakeutunut kunnallispolitiikkaan.

Asuntosijoittaminen muuttotappio paikkakunnalla

Kaupungistumisen yleistyessä on selvää, että kaikki asuntosijoittajat eivät mahdu muuttovoittoisille paikkakunnille. Siinä missä kasvavassa kaupungissa on mahdollista saada asuntosijoituskohteen vuokratuotto kannattavaksi kohteen arvonnousulla ja niin sanotusti rahastaa vasta asuntoa myytäessä, pienemmillä paikkakunnilla vuokratulon tuottoprosentti on usein parempi ja kohteesta saa vahvemmin positiivista kassavirtaa. Kun tuottoprosentti on korkeampi, se tarkoittaa myös suurempaa riskiä, sillä asuntosijoittamisen tuotto on palkkio sijoittajan kantamasta riskistä. Markkinavoimat hinnoittelevat riskin, mutta yksilötasolla juuri mikrosijainnin tuntemusta hyödyntämällä voi pienentää henkilökohtaista riskiä ja tehdä suurempia voittoja. Suomessa on vain yhdeksän suurta kaupunkia, joissa asuu yli 100.000 asukasta.

Asuntosijoittaminen onnistuu myös silloin, kun ostat uuden asunnon edullisesti ja myyt sen hyvällä voitolla vuoden parin päästä eteenpäin. Jos tarvitset kiinteistönvälityspalvelua Vantaalla, välityspalkkiokin voi olla todella edullinen.

Raideliikenne – uhka vai mahdollisuus?

Suuret kaupungit ovat viime vuosina tehneet erilaisia investointeja raideinfraan. Suomen suurin raideinvestointi viimeisillä vuosikymmenillä lienee ollut Espoon Länsimetro eli Helsingin metron jatkaminen länteen, Espooseen. Tällä hetkellä ns. “Espoon metro” liikennöi Matinkylään asti, päätepysäkki on kauppakeskus Iso Omenassa, ja tulevaisuudessa sitä jatketaan aina Kivenlahteen asti eli aivan Kirkkonummen rajalle. Ehkä tulevina vuosikymmeninä myös rauhallisena ja idyllisenä kuntana tunnettuun Kirkkonummen pääsisi metrolla?

Muita Suomen suurimpia raidehankkeita, joita asuntosijoittajan kannattaa seurata, ovat mm. Espoon Keilaniemestä Helsingin Itäkeskukseen rakennettava Raidejokeri, Tampereen ratikka sekä Vantaan ja Turun pikaraitiohankkeet. Jälkimmäiset ovat vasta suunnitteluasteella, Raidejokerin pitäisi aloittaa liikennöinti vuonna 2024 ja Tampereen ratikka on jo valmis.

Jos ratahankkeita mietitään aluetasolla, uudet linjat nostavat asuntojen hintoja. Edellä mainituista hankkeista Länsimetro on jo ehtinyt liikennöidä niin kauan, että sen vaikutuksista on myös yksilötason kokemuksia ja esimerkiksi Espoossa on useita alueita, joille metron aukeamisen myötä on jäänyt huonommat yhteydet kuin aiemmin, sillä bussilinjoja on lopetettu ja reittejä niputettu metroasemille, liikenteen solmukohtiin. Tässä jälleen konkreettinen esimerkki asuntosijoittamisen kannalta tärkeistä kunnallisessa päätöksenteossa olevista asioista, jotka vaikuttavat suoraan asuntomarkkinoihin, asuntojen arvoihin ja vuokralaisten liikkumiseen alueella.

Samankaltaisia artikkeleita